Leikkauksen jälkeisenä aamuna läksimme melkein heti herättyämme takaisin lastenklinikalle. Yllätykseksemme huoneessa oli myös toinen turbaanipää, poikkeuksellisesti olikin leikattu kaksi veneilijää samana päivänä. Yleensä näitä kalloleikkauksia tehdään yksi potilas/viikko. Näky oli jokseenkin liikuttava, poikamme nukkui ihan levollisesti, mutta pieni pää visusti paketissa, kanyyleita& siellä täällä, nivuseenkin oli pitänyt laittaa kun oli tullut ongelmia noiden käsien ja jalkojen kanyyleiden kanssa. Poikamme nukkui suurimman osan ajasta. Hereillä hän jaksoi olla vain pieniä hetkiä, kunnes uni tai kivut tuli. Kivunlievityksestä huolehdittiin todella hyvin, niistä ei poikamme tarvinut kärsiä. Alussa pientä ongelmaa aiheutti veriarvot, mutta veriainestankkausten jälkeen tilanne parani ja iltapäivällä siirryimme Töölöön HUSUKE:n osastolle.

 

Käytännön järjestelyiden takia, poikaamme odotti Töölössä tuttu huonekaveri, veneilijät pääsivät vielä yhdeksi yöksi samaan huoneeseen. Kirurgi Junnu Leikola kävi morjestamassa meitä, pojallemme on laitettu päähän sulavia laattoja ym. mutta tarkemmin käymme leikkauksen läpi ennen kotiuttamista otettavien kuvien jälkeen. Itse leikkaus oli kestänyt 3,5 tuntia. Alkuvalmisteluissa oli mennyt hieman oletettua kauemmin, juuri noiden suoniongelmien takia. Turvotus tulisi pahenemaan seuraavana päivänä, mutta kunhan turbaanista päästään eroon, niin se helpottaa.

Vietimme koko päivän poikamme luona ja kun hän oli käynyt yöunille, me menimme vielä yhdeksi yöksi kaverillemme. Ja taas seuraavana aamuna heti liikkeelle. Yllätykseksemme poikamme olikin siirretty jo yön aikana omaan huoneeseen. Hänelle oli noussut yöllä kuumetta, joka aiheutti itkuisuutta. Junnu kävi katsomassa poikaamme ja kertoi että kuume voi johtua päässä olevien verihyytymien sulamisesta, tai nivusen kanyylistakin. Kun poikamme heräsi kanyyli poistettiin ja Junnu tuli avaamaan turbaanin. Hiukset oli vielä tallella ja leikkaushaava näytti todella siistiltä. Varsinkin kasvonalueen turvotus oli aika huima, molemmat silmät olivat lähes muurautuneet kiinni. Mutta eron kallon muodossa huomasi heti! Edelleenkin poikamme nukkui suurimman osan ajasta ja hänellä oli kipuja, mutta kuumeesta huolimatta eteenpäin mentiin pienin askelin...ruoka alkoi maittaa paremmin ja ympäröivä maailma alkoi kiinnostaa. Ja tarkennukseksi edelleenkin poikamme kivunhoito oli aivan A-luokkaa! Hänellä meni säännöllinen kipulääkitys ja jos se ei auttanut, niin annettiin vahvempaa lääkettä. 

Tässä pää melko pian turbaanin poiston jälkeen.

Tässä pää samana iltana. Kuten kuvista huomaa, turvotus alkoi laskeutumaan todella vauhdilla. Muutenkin yllätyimme kuinka sisukas ja mukautuva pieni lapsi onkaan. Kolme päivää leikkauksesta ja poikamme oli kuin eri sälli. Hän jaksoi jo olla hereillä, "seurustella" vieraiden kanssa, leikkiä ja ennen kaikkea nauraa! Muutos oli todella huima.